Selkäkipu on maailmanlaajuinen ongelma, joka koskettaa miehiä ja naisia, rikkaita ja köyhiä. Se on toiseksi yleisin raportoitu vaiva, jonka vuoksi ihmiset hakeutuvat lääkäriin. Elämänsä aikana 8 ihmistä 10:stä on kokenut vähintään yhden selkäkipukohtauksen. Vaikka 70 prosentissa tapauksista selkäkipu lievittyy ilman erityistä hoitoa, 7–10 prosentilla ihmisistä selkäkipu muuttuu krooniseksi ja kestää yli 12 viikkoa tai jopa koko elämän ajan vaikuttaen elämänlaatuun.
Selkäkipu voi johtua monista tekijöistä: esimerkiksi liiallisesta istumisesta, ylipainosta, väärästä ryhdistä, uupumuksesta, epäsopivasta työympäristöstä, huonoista jalkineista, tiukoista vaatteista, sopimattomasta sängystä ja patjasta, huonosta näkökyvystä jne. Psykologinen ja emotionaalinen hyvinvointi tai kyky käsitellä erilaisia päivittäisiä stressitekijöitä vaikuttavat kiistattomasti myös selän terveyteen.
Millainen on selkärangan rakenne?
Selkäranka koostuu 32–34 nikamasta, ja se toimii kehon akselina. Nikamat ovat päällekkäin, ja niitä yhdistävät rakenteet, kuten nikamien väliset nivelet, nivelsiteet ja nikamavälilevyt. Terve selkäranka on S-muotoinen: kaularangan, lannerangan ja häntäluun osissa se kaartuu eteenpäin, rintakehän ja ristiselän osissa taaksepäin. Tämä fysiologinen kaareutuminen ja välilevyt varmistavat, että ihmiskehon liikkeen aikana tapahtuvat erilaiset iskut vaimentuvat, kun selkäranka pysyy pystysuorassa selkälihasten ja nivelsiteiden avulla. Sivusuunnassa kahden päällekkäisen nikaman väliin muodostuvat nikamavälit. Niissä kulkevat selkäytimen hermot, jotka kulkevat kehon eri osiin ja varmistavat niiden herkkyyden.
Koska pystysuora liikkuminen kuormittaa selkärankaa enemmän kuin ryömiminen, välilevyihin kohdistuu vähiten painetta makuuasennossa, kun jalat nostetaan ylös ja asetetaan esimerkiksi suuren jumppapallon, tuolin tai muun samankorkuisen alustan päälle. Seistessä nikamavälilevyihin kohdistuva paine kasvaa 3-kertaiseksi ja istuessa 11-kertaiseksi. Ihmiset istuvat noin 60 % elämästään. Jos siis istut töissä, rentoutuaksesi ja rentouttaaksesi välilevyjäsi on tärkeää, että asetut lepäämään kovalle alustalle lantio ja polvet koukussa ja jalat koholla.
Ergonomian ja oikean ryhdin merkitys
Aina kun ihminen kumartuu, nostaa jotain tai kantaa esinettä, painovoima, kehon paino ja kannettavan esineen paino vaikuttavat selkärankaan. Kaikki liikkeet selinmakuuasentoa lukuun ottamatta kuormittavat selkärankaa, joten ergonomian periaatteiden tuntemisen ja muistamisen lisäksi on tärkeää myös soveltaa niitä päivittäin. Tärkeimmät perussäännöt: kun kumarrut ja nostat esinettä, taivuta polvia, aktivoi vatsalihakset ja pidä selkä suorana. Pidä myös esine mahdollisimman lähellä vartaloasi. Älä nosta kiertoliikkeellä, sillä se aiheuttaa useimmiten selkärangan ja sen lähirakenteiden vammoja. Oikea ryhti ja selkärangan terveys ovat erittäin tärkeitä, sillä selkälihakset pyrkivät kompensoimaan ryhdin epäsymmetriaa, jos ryhti on väärä. Vakauta esimerkiksi lantio, jos lannerangan lordoosi on kaarevampi. Tämä puolestaan johtaa lihasten uupumiseen, väsymykseen, jännittyneisyyteen, kipuun ja muiden anatomisten rakenteiden, kuten nivelsiteiden, nivelten ja sisäelinten ylikuormitukseen, mikä johtaa verenkiertohäiriöihin.
Lannerangan kipu
Useimmiten selkäkipua esiintyy lannerangan alueella (vyötäröllä ja selän alaosassa). Lannerangan kipu johtuu useimmiten seuraavista syistä:
heikot lihakset, epätasapaino
riittämätön ja/tai sopimaton liikunta
ryhdin muutokset ja huono päivittäinen ryhti
painojen virheellinen nostaminen
epäsopiva työympäristö ja työtavat
stressi, uupumus, työn ja yksityiselämän tasapainon puute
epäsopiva sänky: liian pehmeä, patjaa käytetty liian kauan.
Kaikki nämä syyt voidaan muuttaa. Mieti uudelleen päivittäisiä tapojasi, mieti seisomisen lisäksi istuma-asentoa, järjestä ergonominen työtila, harrasta säännöllisesti oikeanlaista liikuntaa ja löydä tasapaino työn ja yksityiselämän välillä päivittäisen stressin vähentämiseksi. Laadukkaat jalkineet ja mukavat, väljät vaatteet, terveellinen ruokavalio ja mukava sänky (ortopedinen sänky on suositeltava) ovat myös tärkeitä.
Koskaan ei ole liian myöhäistä harrastaa oikeaa ja säännöllistä liikuntaa! Tee harjoituksia ja nauti liikunnan parantavasta voimasta, paremmasta terveydestä ja yleisestä hyvinvoinnista.
Dr. Sp.sc. Ieva Zvīgule
Sertifioitu fysioterapeutti
Vingrosev.lv